6.6.2018

Nelivuotisneuvola

Meille tuli hieman yllättäen aika esikoisen nelivuotisneuvola näin kuukautta ennen tuon neljän vuoden merkkipaalun täyttymistä. Syynä tähän oli neuvolan aikataulujärjestelyt, joten laaja nelivuotisneuvolatarkastus ympättiin yhteen vauvan neuvolakäynnin kanssa. Koska aika tuli vähän yllättäen ja koska imetysaivot, muistin vasta tuntia ennen neuvolakäyntiä, että th lupasi laittaa paperinivaskan meille postiin nelivuotisneuvolaa varten täytettäväksi. Siinä sitten juoksujalkaa postilaatikolle ja miestä herättämään jos jonkinmoista parisuhdekaavaketta täyttämään. Mahtiherätys, uskoisin.  No ei vaiskaan, onhan noiden papereiden täyttämisellä hyvä tarkoituksensa, jotta voidaan kartoittaa kattavasti, kuinka asiat lapsen ympärillä kotona on ja kuinka hyvin lapsi ympäristössään voi ja kasvaa. 

Ja ihan tälleen puolueettomastikin voin yrittää sanoa, että meillä kyllä kasvaa aivan mahtava kohta nelivuotias. Hän on jo niin oivaltava, toimelias ja syvällinen tekemisissään ja puheissaan, ettei voi kun ihailla mistä hän on kaiken tuon  taidon kerryttänyt. Itselleni en tuosta voi ottaa kunniaa, kuin hippusen verran. On rakastettu ja luotu turvalliset olosuhteet kasvaa, mutta kyllä tuo tyttö itse tehnyt suuren osan kehittyessään omaksi persoonakseen. Saa vaan ilolla seurata hänen kasvuaan. 



Nelivuotisneuvolassa hoitaja sanoi, että tehtävien perusteella helposti voisi tyttö olla jo vanhempikin, niin hienosti itsenäisesti th:n seurassa tehdyt tehtävät olivat sujuneet. Tehtäviin kuului muun muassa mallista kuvioiden piirtämistä, palikoiden kokoamista, pallottelua, helmien pujottamista, saksilla leikkaamista, värien nimeämistä ja kuvista osoittamista ja kertomista. Verenpaineen mittaus tehtiin vielä meidän vanhempien ollessa paikalla, kun se oli alkanut jännittää ja samoiten näkökoe katsottiin vielä loppuun, kun siinä oli keskityminen lähtenyt jo ajelehtimaan muihin puuhiin. 

Kaikki oli kunnossa ja lopuksi oli vielä se kurjin osuus, eli jäykkäkouristusrokotuksen vahviste. Arvostin sitä, että th oli meidän vanhempien kanssa samoilla linjoilla ja rehellisesti kertoi, että rokotus on kurja ja sattuu pienen hetken, mutta perusteli minkä vuoksi se annetaan ja kertoi tapahtumasta käytännössä ennen kuin otti välineitä esiinkään. Näin itse rokottaminen sujui isän sylissä ongelmitta ja oli nopeasti ylpeä muisto, kuinka hienosti se oli mennytkään.  Olin onnellinen, että mies sattui pääsemään mukaan, niin saatiin molemmat tytöt huomioitua hyvin koko pitkän neuvolakäynnin ajan. Tärkeää myös on, että hän pääsee kuulemaan tyttöjen kuulumiset suoraan ja kertomaan omasta näkökulmastaan tyttöjen kuulumisia.


Osallistuimme neuvolan jälkeen myös joka toinen vuosi tehtävään LTH (Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut) -tutkimukseen. Osallistuminen tapahtui vastaamalla verkossa omilla tunnuksilla huoltajille suunnattuun kyselyyn. Kolme kysymystä kyselyssä on myös lapselle itselleen ja oman osuutensa tutkimukseen vastaa lastenneuvolan terveydenhoitaja. Tuohon kyselyyn vastaaminen sai minut miettimään, kuinka erilaisia nelivuotiaita ja perheitä löytyykään. Samaten molempien vanhempien täyttämä kysely aikaansai keskustelua ja juttelimmekin pitkään niistä parisuhdekysymyksistä, osittain samaisista, jotka eivät vielä aamulla aikaansaaneet juuri muuta kuin ärsytystä. Oli myös hyvä hetki pysähtyä yhdessä pohtimaan, mitä tuolle meidän nelivuotiaalle kuuluu ja mitä kaikkea hän onkaan kuluneen vuoden aikana oppinut. Uskomatonta, että meillä on ihan kohta jo nelivuotias!


-heidisusanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! <3