24.5.2018

Vauvan rytmi

Huomaan hievan kavahtavani aina, kun tulee puhe vauvan vuorokausirytmistä. Varsinkin jos on kyse aivan pikkuvauvasta ja rytmillä haetaan lähinnä aikuisten haluamaa uni- ja valverytmiä. Välillä kuulee tapauksia, joissa ihan muutaman päivän tai viikon ikäisiä aletaan nukuttamaan alkuillasta ja tuskastutaan, kun vauva huutaa tuntikausia, eikä nukahda. Itselle tulee olo, että apua, kun pikkuvauvojen iltalevottomuus ja rasvaisen maidon iltatankkailu on aivan normaalia, kuten täältä imetyksen tuki ry:n vauvan kello artikkelista näkyy. Ei siis mikään ihme, jos pikkuvauvaa aletaan seitsemältä pistää väkisin omaan sänkyyn, että parin tunnin päästä on kiukkusena ja uupuneena sekä vauva että vanhempi. Toki vauvoja ja perheitä on monenlaisia ja toisissa yhteiset rytmit löytyy nopeammin. 

Pikkuvauva-aika usein on ja saa olla vielä melko "rytmitöntä", syömistä, unta ja tuhinaa. Perustuksia voidaan unirytmille luoda tutuilla iltarutiineilla ja esimerkiksi rauhoittamalla yöt niin, että tarvittavat hoitotoimenpiteet tehdään hämärässä hissukseen. Viimeksi mainitusta ollaan miehen kanssa väännetty aina, sillä ne pari kertaa, mitä hän on yöllä herännyt lasten kanssa, on hän sitten räpsäyttänyt valot päälle ja alkanut seurustelemaan.... eiih. Vauvan kasvaessa sitten rytmiasiat korostuvat ja toiset lapset vaativat ohjausta päivän ja yön rytmitykseen enemmän kuin toiset. 




RaaRaa on nyt reilun kahden kuukauden ikäinen ja pikkuhiljaa öihin ja päiviin on tullut tunnistettavuutta. Välillä muutama päivä sujuu lähes kellontarkasti vauvan omassa rytmissä ja se toki helpottaa päivän suunnittelua ja sitä koska esikoiselle voi luvata vaikka puistoreissun tietäen, että siellä ehtii äitikin paremmin olla läsnä vauvan nukkuessa vaunussa. Sitten tulee taas joku hulinapäivä tai -yö ja sitä on ihan ihmeissään, että mitäs nyt. 

Muutama edellinen yö on ollut aivan mahtava, kun ensimmäinen unipätkä on kestänyt neljästä jopa seitsemään(!) tuntiin. Ihan luksusta. Sitten aamuyöllä on syöty ja herätty melko pian uudestaan ja sitten nouseekin jo Tiiti aamutoimiinsa seitsemän ja kahdeksan välillä. RaaRaa sitten meidän aamupalojen jälkeen nukahtaa yleensä parin tunnin pätkäksi ja hyvässä lykyssä toistaa sen vielä iltapäivän mittaan. Muu on torkuskelua rinnalla. Imetän lapsentahtisesti, joten kelloa ei juuri tule katsottua, enkä äkkiseltään osaa arvioida montako imetyskertaa päiviin keskimäärin mahtuu. Aika monta ja yötä kohden tihenevästi. 

*Unipesä saatu blogin kautta


Myös seurustelupätkät ja hereillä olo aika on kasvanut suuresti viime viikkojen aikana. RaaRaa viihtyy oikein ajoitetuissa kohdissa tosi hyvin leikkimatolla makoillen ja lempilelulleen höpisten. Myös sitteristä hän jaksaa seurailla, jos joku puuhailee ihan vieressä kotitöitä tai etenkin jos isosisko touhuaa lähellä. Jonkun verran päiviin on tullut maustetta rintaraivareiden muodossa, mutta pääosin koen elon kuopuksen kanssa kyllä esikoisen vauvavuoteen verrattuna leppoisana. Ehkä sitä itse suhtautuu tähän aikaan ja pienen rytmissä elämiseen eri tavalla. Kyllä se aika sieltä taas koittaa, kun palataan meidän säännöllisen epäsäännölliseen vuorotyö- ja perherytmiin. Nyt oikeastaan nautin siitä, että tuo pikkupötkylä saa katselemaan ajankulua vähän toisesta vinkkelistä.




-heidisusanna

4 kommenttia:

  1. Tekeeköhän joku ihan oikeasti noin, että väen väkisin yrittää pakottaa vauvaa aikuisten rytmiin?

    On mielenkiintoista lukea toisten vauvaperheiden rytmistä tai sen puutteesta. Meillä poju nyt 3 kk ja melkeinpä muutaman viikon ikäisestä hänellä on ollut melko sama rytmi (liukumilla luonnollisesti) unen ja valvomisen suhteen. Mitä isommaksi vauva tulee niin sitä napakammaksi rytmi näyttää muodostuvan.

    Aamulla herätään aina lähes samaan aikaan, nykyään jopa häkellyttävällä tarkkuudella (se on 7.15,ei 7.30..:-D),aamupäikyt, päiväpäikyt, iltanokoset ja nukkumaanmeno sujuvat melko samoilla kellonajoilla joka päivä tai vähintäänkin samassa järjestyksessä. Eli että päiväpäikyt ovat aina pisimmät, kun on herätty niin valvoa jaksaa maks. 2,5h jne. Yöt nukutaan kahdella syötöllä ja nekin ovat melko samaan aikaan (01-02 ja 04-05).

    Tietenkin on myös huonoja päiviä kuten nämä helteet, ja silloin nukkumisetkin heittävät häränpyllyä. Samoin jos on kovasti vieraita, niin ei varmasti nukuta ajallaan.

    Haluan vain sanoa että selkeä rytmi voi olla jo ihan pienelläkin, vaikka siis ethän sitä väittänytkään :) Lisään aina tässä kohtaa että me miehen kanssa emme todellakaan voi ottaa kunniaa siitä että olisimme jotenkin superkeinoin saaneet vauvan rytmin tällaiseksi, vaan meillä on vain uskomaton tuuri että meidän vauvamme syntyi näin voimakkaalla rytmisyydellä varustettuna. Päivän ja yön ero tuntuu hänelle myös olleen selkeä alusta lähtien, eikä meillä olla valvottu kuin muutamana yönä koko 3kk aikana. :) Ja nyt muistan koputtaa puuta...

    Mukavaa alkukesää, kiva seurailla blogiasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo toi rytmisyys on kyllä hyvä sana, toisilla se on vahvempana jo pienestä pitäen. Meilläkin vallankin öisin on lapset ollu sellaisia, että kelloa katsomatta on tiennyt ajan melkein minuutilleen, kun lapsi on herännyt syömään.

      Joo oon valitettavasti useemmankin kerran törmännyt tohon väkisin tietyn rytmin hakemiseen ihan pikkuiselle. :s

      Poista
  2. Mulla nousee aina ihan karvat pystyyn,kun kuulee tuota ihmettelyä kuinka 2vkon ikäisellä ei oo mitään rytmiä eikä nukkumaan meno aikaa?!?!Eihän sillä kuulukaan olla!!!ok jos se rytmi on vauvasta lähtöisin, mut ei ollenkaan kiva jos vanhemmat yrittää kaks viikkoista saada johonkin rytmiin. Jotenkin sitä itse on aina hyväksynyt sen mukisematta, että ekat kuukaudet nyt vaan on vähän sellaista sekasortoa😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä! Joo, sekavaa aikaa kaikin puolin. :D Ja ihanaa toki myös.

      Poista

Kiitos kommentista! <3