14.10.2017

Syysretki

Vihdoin, siis vihdoin! on riittänyt energiaa lähteä lapsen kanssa ulkoilemaan kotipihaa pidemmälle. On lapsi toki päässyt päiväkodissa ja isänsä kanssa retkeilemään, mutta äiti on tällä tontilla ollut kyllä aivan hyödytön väsymyksen vuoksi. Nyt, kun isi lähti työviikon päälle vielä eri kaupunkiin opiskelemaan, ryhdistäydyttiin me tytöt ja lähdettiin pienelle syysretkelle metsään. Matkalla innostuttiin vauhdikkaaseen lehtisotaankin. Lehtisodan kuvasato jäi heikoksi, kun sain jatkuvasti olla puolustautumassa kolmevuotiaan tehohyökkäyksiltä. Kyllä piristi mieltä, vaikkei juuri selätetyn syysflunssan jälkeen vielä pitkään viittitty retkeillä. 



Meidän tyttö on onneksi vanhempiensa tapaan tosi luontorakas ja palauttaa vanhemmilleenkin sitä ihmettelyn ja näkemisen taitoa luonnossa. Moni asia olisi taas jäänyt näkemättä, jollen olisi palannut katsomaan, että minkä luona Tiiti kyykkii ja tutkailee. Myös syksyn hyvät puolet tulee esiin, kun matkaa taittaa pienemmän kanssa. Hassua, että näin isompana sitä usein huomaa vaan harmauden ja sateen, kun taas lähempänä sitä märkää maaperää hämmästellään värejä, ötököiden hienouksia ja kaiken kauneutta. 






Meiltä vahva suositus perheen yhteisille luontoretkille, vaikka ihan pikkuruisillekin, nyt, kun ensi viikollekin vähän vähemmän sateita ja enemmän auringonpilkahduksia lupaillaan. 



-heidisusanna

2 kommenttia:

  1. Lapset on ihania kun ovat niin täysillä kaikessa mukana. :> Kiva tuo raitahaalari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. :) Kiitti, se on ollut kyllä mieleinen. Nyt on täytynyt jo vahvistaa villahaalarilla.

      Poista

Kiitos kommentista! <3