torstai 3. elokuuta 2017

Mitä ihmettä, tuleeko meille vauva?

Enpä olisi ikinä uskonut kirjoittaessani kipeää tekevän yksipuolinen vauvakuume -tekstin kuukausi sitten, että juuri silloin oli parhaillaan pienen pieni suuri ihmeemme aluillaan. Hämmästys, epäusko ja käsittämättömän suuri onnen tunne oli läsnä paria viikkoa myöhemmin positiivista raskaustestiä tuijottaessani. Mitä ihmettä, tuleeko meille vauva?! Koska takana oli juuri ollut se tosiasia, että vain toinen meistä vauvakuumeili, iski tietenkin seuraavana ajatus, voi ei, onko tämä nyt asia, jota ei voidakaan yhdessä iloita? Onneksi se pelko oli turha, mies on ollut viime viikkoina jo ihan täysillä odotuksessa mukana ja vauva on mukana yhteisissä mielikuvissa, jännityksissä ja suuressa odotuksessa. Kävimme varhaisraskauden ultrassa viikko sitten ja siellä tosiaan pienen pieni sydän jo kiivaasti sykki. "Pienestä ne ponnistaa" -sanoi ultraava lääkäri, kun onnesta hiljaisina tuijotimme ruutua, jossa alle cm:n kokoinen papu näkyi. 


Olemme tällä kertaa kertoneet läheisille jo näin varhaisilla viikoilla. Hääjuhlat ja muut menot tekivät helpommaksi kertoa ystäville heti ja toisaalta koin myös tarvetta saada tukea heti, sekä asian iloitsemiseen sekä uuden keskenmenopelon lievittämiseen. Jos tässä käykin huonosti, tiedän että muutama sana riittää ja tuki on ympärillä välittömästi. Puhumisen ja kirjoittamisen tarpeesta päätin myös päästää teidät lukijat seuraamaan tätä matkaa alusta asti. Sydämestäni toivoen, että tuo matka päättyy ja osaltaan vasta alkaakin terveen lapsen päätyessä syliimme. Olen niin onnellinen. Toki monenlaisia alkuraskauden kommervenkkejäkin on jo matkassa, mikä osittain selittelee blogihiljaisuutta silloin tällöin. Saatan vain nukkua tai olla niin huonovointinen, ettei kirjoittamisesta tule mitään. Nämä kaikki kurjemmatkin olot otan nyt ilolla vastaan, se tuo asiaa todellisemmaksi. Maaliskuussa meillä tosiaan saattaa olla vauva sylissä. Tai helmikuussa, jos meinaa siskonsa tavoin ottaa kuukauden varaslähdön. Toivottavasti ei ainakaan yhtään sen enempää. 

Sellaisia uutisia, blogi siis tulee jatkossa pyörimään muiden juttujen ohessa myös tämän kauan kaivatun raskauden jutuissa. Tämän kuun lopulla on np-ultra ja silloin selviää taas lisää, miten masussa voidaan. Vatsa on muuten turvotuksen muodossa jo pullahtanut vanhoille urilleen, vaikka vasta viikolla 7+5 mennään. 

Tervetuloa toiselle kierrokselle mukaan!

< 3 heidisusanna 

10 kommenttia:

  1. Ihanaa <3. Onneksi olkoon! <3

    VastaaPoista
  2. Ihanaa! Onneksi olkoon! ❤️

    VastaaPoista
  3. Kerrassaan ihanaa♥ Onnea♥

    VastaaPoista
  4. Voi ei, mä oon totaalisesti missanut teidän ihanat uutiset. Ei pitäisi pitää näin isoja taukoja blogien lukemisessa!
    Ihan mielettömän isot onnittelut teille, ja niin ihanaa päästä seuraamaan sun odotusta<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihanasta viestistä ja onnitteluista! <3 Tilanne päivittyy varmaan useemmin kun näistä alun oireista päästään. :)

      Poista

Kiitos kommentista! <3