torstai 23. helmikuuta 2017

Projekti: Hiusten oma väri takaisin

Raskausaikana tuli oltua hiuksia värjäämättä ensimmäistä kertaa sitten ala-astevuosien. Kolmannella luokalla mulla tais olla jo ekat sävytteet päässä ja kestovärit viidenneltä. Raskausaikana tuli jo mieleeni, että mitä jos koko värjäämisen lopettaisi, kun eipä niistä kemikaaleista nyt itsekään ainakaan hyödy, saatika luonto. Imetysaikana kuitenkin etukäteen pelotteltu sulkasato toteutui ja siinä kohtaa pieneltä hemmottelunhetkeltä tuntui edes vetästä se purkkikiilto ohentuneisiin hiuksiin. Vajaa vuosi Tiitin syntymästä tuli yhtäkkiä vimma saada oma hiustenväri takaisin ja löytää kauneutta ja luonnollista vahvuutta ihan siitä kuuluisasta maantienharmaasta.

Päätin siis toteuttaa oma väri projektin yksinkertaisimmalla tavalla: antaa hiusten kasvaa ja olla välittämättä siitä, miltä välivaiheiden aikaan tukka näyttää. Päätin myös samantien opettaa oman tukan pelkästään palashampoolle, koska olin jostain hipimmistä blogeista lukenut, että se on mahdollista. Vaikea oli uskoa, kuuluinhan siihen porukkaan, jonka oli laitettava litra hoitoainetta suihkussa ja päälle kaiken maailman tukan setvimissuihkeet, että hiukset pysyi kuosissa. Joka päivä oli hiukset pestävä rasvoittumisen vuoksi. (Kierre tiedän...) Tätä hampoota: Douce-nature -palashampoo opetin oman tukan käyttämään, alkuun rasvoittumista vielä huomasi, tai lähinnä erilaisen pinnan kuin silikoniaineiden jälkeen, mutta pian tukka näytti ja tuntui puhtaalta. Hoitoainetta sain läträtä vielä värjätyllä tukanosalla, niin ei tullut vieroitusoireita, hahah. Ostin nyt uuden palashampoon, että melko pitkään pärjäsi yhdellä kympin palalla ja sitä tosiaan mieskin käytti nyt vikat kuukaudet. Postausta ihmepalasta myös täällä: Ekologiset meikit ja pesuainesuosikit.

Vika väripurkki laitettu päähän, kesä 2015

Oma väri hukkui aika hyvin liukuväritrendiin, joulukuu 2015

Leikkautin long bobin 2015 jouluna, jotta värjättyä latvaa lähti reilusti, eikä Tiiti päässyt sitä niin paljon unissa rastoittamaan. (kieputti öisin sormiensa ympärille mun hiuksiaan nukahtaessaan ja vielä unissaankin.)


Kesä 2016, toi vähän raitoja tukkaan. Oma tukka oli oppinut jo pelkkään palashampoo pesuun, värjättyä latvaa täyty vielä valella hoitoaineella, että sen sai auki. Tässä kohtaa ehkä väri oli aika tylsä, mut tukkakin oli suurimman osan ajasta sotkunutturalla kiinni.


Joulu 2016, hiukset oli yleensä kiinni, jolloin sävyeroakaan ei kukaan huomannut, mutta eipä tuo pahalta omaan silmään aukikaan näytä. 

Tässä helmikuu 2017, oma väri jo hyvin voitolla, pituutta tullut hiuksiin vuodessa taas, joten ei kuin uus long bob hakemaan!
 


Tänään 23.2.17 parturista tulossa, nyt on liki oma väri päässä, vähän vielä latvassa muistoa värjäilystä. Tukka on kevyt ja super hyvän tuntuinen, tarvitsee vain muutaman palashampoopesun viikossa ja argania öljyä latvoihin silloin tällöin. Kampaaja joutui keventämäänkin melko reilulla kädellä takaa, kun hiukset oli taas saanut vahvuutta niin hyvin takas. :)

Toivotaan, että seuraava kesä tarjoaa monta aurinkoista ihanaa päivää ja saa kauniit aurinkoraidat hankittua hiuksiinsa. Nyt on pääkoppa kovin kevyt ja tyytyväinen olo, että noin 1,5vuotta sitten tähän projektiin ryhtyi. :)

Ps. Jos alan kirjoitella hiusten värjäämisestä, sanotaan nyt seuraavan vuoden aikana, nii antakaa joku virtuaaliläppäsy ja äkkiä!

-heidisusanna

2 kommenttia:

  1. Siis miten sun tukka kasvaa tollasta vauhtia �� Kaunis Heidi ❤️ -E

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. ❤❤ se kasvaa aika haipakkaa:'DD

      Poista

Kiitos kommentista! <3