5.2.2017

Maukas viikonloppu + meidän ruoka-arvot

Ollaan vietetty harvinaista ja ihanaa vapaata viikonloppua. Perjantai oltiin kotosalla. Lauantaina molemmat vanhemmat vietti aikaa ystävien kanssa ja Tiiti pääsi viikon ikävöityään mun äidin huomaan. Hemmottelua oli ulkona syönnin merkeissä ja voi kuinka ihanaa olikaan lauantai-iltana koko ystäväporukka kokoontuneena saman pöydän ääreen. Siinä hetkessä oli niin hyvä olla. Nauruvarastot tuli taas ladattua täyteen. Yksi ihana oli leiponut runebergintortut, mutta ne jäi kuvaamatta, kun katosi parempiin suihin nopeammin kuin Olympus ehti laukaista. Oikein!

Tiitin aamupuuro. Katosi myös lautaselta hujauksessa.

 Piposta ei jaksanut äiti napista, kun neiti sen niin innoissaan puki puurolle päähän ja joku tärkeä tarkoitus sillä asiassa selkeästi oli. Selvästi jo enemmän on elkeitä näkyvissä, että Tiiti itse vaihtelee asua ja pyytää lisäksi korua tai laukkua. Tähän asti on saanut äiti vaatettaa, eikä ole asiasta kummemmin käyty vääntöä. No onneksi on kesä lähestymässä, jos tässä ihan joku prisessavaihe tyllihameineen iskee kehiin! 


Quornia, meksikonpippuri mifúa, chiliä ja kasviksia, nam!
Tiitin lautanenkin tyhjeni tästä nopeasti, jes!
Meillä syödään aika paljon kasvis-, kala-, ja kanapainotteisesti. Luomua käytetään maidossa, hedelmissä, puurohiutaleissa ynnä muissa. Itse olen ollut kymmenen vuotta syömättä punaista lihaa, ajoittain kokonaan vegaanina ja ajoittain sitten jotain semiovomikälie -vaihetta eläen. Nykyään tosiaan vaalea liha on ruokavaliossa, mutta aina plussaa jos saa näin maukasta ruokaa ilman lihaa tehtyä. Nykyään eletään niin huikeita aikoja, kun lähikaupan hyllytkin notkuu vegaanisia valmisruokia ja vaikka mitä valmisteita. Muistan ne ekat festarireissut joskus 2004-2008 kun saatettiin oikeasti kojulla vaan nauraa päin naamaa, kun kysyi kasvisvaihtoehtoa. Lopulta saattoi saada täyteen hintaan jotain muuripannun reunalta kaavittua riisiä ja parsaa. Kiittinam. Nykyään on omat isot vegekojut ja ravintolatasonkin vegeruokaa tarjolla festareillakin. Jossain asioissa mennään kyllä positiivisia harppauksia eteenpäin! Tiiti meillä syö kyllä punaista lihaa isänsä kanssa, mut sitäkin on mahdollisuuksien mukaan joskus ostettu esimerkiksi vapaana elävän metsäkyytön lihana paikalliselta tuottajalta. Aina kun suosii luontoa säästävää ja paikallista, ei voi mennä pahasti pieleen!


Halloumburgeri pienessä paikallisessa, niin hyvää!
Ravintolassa neiti hauskuutti yksin istunutta pappaa heiluttamalla ja leikkimällä piiloa käsillään. Pappa sai istumaseuraa juuri kun ajattelin, että käyn pyytämässä meidän seuraan. Joku heikkous on jututtaa noita yksinäisiä vaareja vapaa-ajallakin. Ihanaa kun lapset reagoi niin mutkattomasti ja ottaa kontaktia muihin ihmisiin. Aikuisenkin on helpompi vastata toisen hymyyn lapsen välityksellä. Kuinka paljon tuo pieni taas muistuttaa tärkeistä asioista. 




Meidän vakio, tortillapöytä!
Onni on pöytä täynnä ystäviä. <3

Vedenkin saa niin paljon kivemmin ja maukkaammin esille näin. Siellä ne runebergintortut takana kuvun alla pilkottaa, ommnom!

Hyvää Runebergin päivää ja herkutteluhetkiä kaikille!

-heidisusanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! <3