sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Aikaa meille

Tällä viikolla ollaan otettu kunnolla aikaa vain meille kahdelle, miehelleni ja minulle. Viikolla käytiin syömässä ja elokuvissa hieman ex tempore ja nyt viikonlopuksi oli jo kauan haavailtu hotelliyö varattuna. Viime kerrasta olikin jo kolme vuotta aikaa. Kihlajaislahjaksi saadusta kylpyläreissusta oli lämpimät muistot, joten lähdettiin samaan paikkaan Rantasipi Aulangolle. Tiiti on tästä ajasta kanssa myös nauttinut, muarilla nimittäin riitti leikkejä ja läsnäoloa aivan eri tavalla verraten hieman arjessa nuupahtaneisiin vanhempiin. Nyt onkin akut taas ladattu ja kuinka ihanaa olikin viikonlopun jälkeen hakea iloinen Tiitiäinen kotiin.

Avioliiton onnen salaisuus: Jakakaa kakku.


Kieltämättä hieman jopa jännitti lähteä reissuun, sillä usein ne pisimpään odotetut ja odotuksia täyteen ladatut reissut päätyvät lässähdykseen. Onneksi tällä kertaa siltä vältyttiin. Ihanaa ruokaa, juomaa, läheisyyttä, saunomista, hengailua ja keskustelua. Ollaan aina miehen kanssa oltu melko kova pari puhumaan. Sitä aina arjen pyörteessä jää kaipaamaan, kun jutut kääntyy päivän ohjelmaan ja työnjakoon, syvempien pohdiskelujen ja toisen tunteiden selvittelyn sijaan. Vallankin näin yhdistelmällä kolmea vuoroa + päivätyötä tekevä, on arki usein läpystä vaihtoa ja eri aikaan nukkumaan menemistä.

Nyt sitä aikaa oli. Viipyillä uudessa kahvilassa, viipyä saunomassa, porealtaassa, toisen katseessa, hotellin pehmeissä lakanoissa ja aamupalalla. Parasta! Otettiin huone korkeimmasta kerroksesta, josta näki kauas Hämeenlinnan maisemiin. Tunnelma oli rento. Illallisella söin lohta. NAM! Ruokajuomaksi valitsin suositellun valkoviinin. Siis ensimmäistä kertaa elämässäni viiniä ravintolassa. Joko tässä on aikuiseksi kasvamassa? Jälkiruualla herkuttelin vadelmasorbetilla, kinuskikastikkeella ja kahvilla.



Isin ja tyttöjen lettikirja - Bileet! Aika taitavia nää miehen ekat(!) kokeilut <3

Illallisen asuvalinta

Paistettua lohta, voikastiketta, kaprista, varhaisperuna-pinaattipaistosta + Pinot Gris Portrait


Kaiken kaikkiaan ihana viikonloppu. Muistetaan toki myös vaalia niitä pieniäkin arjen hetkiä. Koska sitähän elämä enimmäkseen on, täytyy löytää se kulta sieltä hiekanjyvien joukosta. On tällaiset hemmotteluhetketkin välillä niin tarpeen. Kiitos rakas.

Tänään on muuten #käytähääpukuasipäivä . Iloisen teemapäivän tarkoitus on antaa kaikille mahdollisuus hengailla hääpuvussa, riippumatta siitä, onko naimisissa vai ei. Lisätietoja päivästä löydät täältä. Itsellä puku ei ole käytettävissä, sillä puku oli meidän päivän jotain lainattua. Sain puvun ystäväni äidiltä hääpäiväksi. Puku oli simppelin kaunis ja tuota... mahtui päälle raskauden ollessa pitkällä. Joskus olen miettinyt, jäikö jotain puuttumaan, kun ei ollut sitä pukujen sovittelu- ja suunnitteluvaihetta. Olen todennut, että omalla kohdallani tämän vaiheen skippaaminen lähinnä vain säästi aikaa, vaivaa ja hermoja. Puku sopi päiväämme, joka oli täynnä rakkautta, apua läheisiltä, rentoutta ja itse tärkeimpään keskittymistä. Meidän häät ansaitseekin sitten oman postauksensa aikanaan. Onneksi nyt tulevina kesinä on tiedossa ystävien häitä. Yksi ystävä jo vilautti kaasokorttiakin mulle, joten voipa olla että siinä pääsee mukaan häähurahteluun. Oliko joku tänä viikonloppuna Mennään naimisiin messuilla Helsingissä? Siellä varmaan oli vaikka mitä ihanuuksia. Tampereella ainakin on häämessut tulossa vielä 4-5.2.17, jos nyt jäi kipinä messuiluun.


Auringon pilkahduksia viikkoonne!

-heidisusanna      

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! <3